Oulun Vanhustyö-projekti

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun Lukiossa on kiinnostava projekti, jossa nuoret vierailevat läheisen palvelutalon asukkaiden luona ja järjestävät yhteisiä teematilaisuuksia.

Luuletko, että tällä tavalla voitaisiin lisätä myös nuorten kiinnostusta vanhustyöhön ammattina? Tiedätkö muita vastaavia oppilaitosprojekteja?

Minkä verran yläasteella tai lukiossa opiskelevat nuoret ylipäänsä tietävät vanhustyön eri ammateista, työllistymismahdollisuuksista ja työnkuvista?

Mainokset

Kokemuksia Trainee-ohjelmasta

Palautetta

Trainee-ohjelman kehittämisen tueksi on kerätty syksyn 2013 ohjelmaan osallistuneiden nuorten kokemuksia, kommentteja ja tietoa heidän tämän hetkisestä tilanteestaan. Lomakekyselynä toteutettu selvitys tehtiin huhtikuussa, reilut kolme kuukautta ohjelman päättymisen jälkeen. Kyselyyn vastasi 11 nuorta (ohjelmaan osallistui 15). Lisäksi kolmen nuoren työllisyystilanteesta oli käytettävissä ajankohtaista tietoa, koska he ovat pitäneet yhteyttä puhelimitse, vierailuilla ja/tai Facebookin kautta vielä ohjelman päätyttyä.

”Olen tällä hetkellä opiskelemassa lähihoitajaksi. Haen kesätyötä, mutta en saannut sen vielä.”

Huhtikuussa näistä eri lähteistä koottujen tietojen mukaan nuorista yksi oli oppisopimuskoulutuksessa, viisi opiskelemassa lähihoitajaksi tai hoiva-avustajaksi (heistä yksi teki myös keikkatöitä opintojen ohella), ja kaksi työskenteli lasten parissa. Yhteensä kahdeksan nuorta oli siis opiskelemassa ja/tai työsuhteessa. Työkokeilussa oli yksi. Työttömiä työnhakijoita nuorista oli huhtikuussa viisi. Heistä yhdellä oli jo työkokeilupaikka tiedossa, ja toinen työllistyi heti kyselyn jälkeen. Kolmen kohdalla aktiivinen haku opiskelemaan tai töihin ei vielä ollut tuottanut tulosta*. Yhdestä nuoresta ei ole tietoa.

”Kokemus ja tieto alasta jo ennestään vaikuttaa”

Trainee-ohjelman hyötynä opiskelemaan tai töihin pääsyn kannalta nähtiin, että siellä oppi erilaisia työllistymismahdollisuuksia, sai päivärutiinit kuntoon ja kokemusta hoivakodeista. Ohjelmasta saatuja kokemuksia pidettiin hyödyllisinä opiskelujen valintahaastatteluissa. Ohjelman tärkeimpinä sisältöinä ja toteutustapoina pidettiinkin vanhustyön opintoihin tutustumista ja ohjelmaan osallistumisesta saatavaa kirjallista palautetta. Muita tärkeitä osa-alueita vastaajille olivat työelämätaitojen oppiminen, palvelutaloissa vierailut ja avustaminen, henkilökohtaiset keskustelut ohjaajan kanssa ja häneltä saatava tuki sekä ryhmänä toimiminen.

”Kohtaaminen ja keskustelu vanhuksen kanssa”

Oman osaamisen arviointi ennen ja jälkeen ohjelman oli haastavaa, ja tulevilta ryhmiltä omaa osaamista arvioidaankin jatkossa ensimmäisen kerran jo ohjelman alkaessa. Nuorten vastauksista on kuitenkin nähtävissä, että käsitys omasta osaamisesta on muuttunut ohjelman aikana. Siinä, missä ennen ohjelmaa arvioitiin olevan vain huonot tiedot ja taidot työnhausta, työelämästä, vanhustyön ammateista, muistisairaiden vanhusten kohtaamisesta jne., kaikki kokivat tietojen ja taitojen olevan sen päättyessä vähintään keskinkertaisia, jopa erittäin hyviä.

”Halusin tutustua vanhainalaan ja päästä jyvälle”

Enemmistö kyselyyn vastanneista nuorista kertoi hakeutuneensa Trainee-ohjelmaan, koska vanhustyö ja/tai lähihoitajan koulutus kiinnosti, mutta koulutuspaikkaa ei vielä ollut löytynyt. Muita syitä olivat, ettei ollut päässyt ylipäänsä mihinkään opiskelemaan tai töihin tai halusi oppia jotain uutta, ja että ohjelman ajalta maksetaan ylläpitokorvausta.

”Minulle oli yllätys, että miten ihanaa oli olla vanhusten kanssa”

Yllätyksenä ohjelmaan osallistuneille tuli mm. että ”vanhustyö ei olekkaan niin ankeaa”. Toisaalta ohjelmalta oli toivottu jo enemmän nimenomaan vanhustyön opetussisältöjä ja oli pettymys, että keskityttiin yleisten työelämätaitojen harjoittelemiseen. Parhaiten mieleenjääneitä päiviä olivatkin ne, kun vierailtiin palvelutaloissa avustamassa eri tilanteissa ja tilaisuuksissa, ja niitä olisi toivottu olevan vielä enemmän.

”Ryhmässämme oli ihania ihmisiä ja ihana porukka”

Ryhmän jäsenet tulivat toisilleen tärkeiksi ja ilmapiiriä kiiteltiin loistavaksi, ja vaikka suunnittelija-ohjaaja välillä joutui kovastikin korottamaan ääntään, niin palautteiden mukaan hän olisi saanut olla vielä tiukempi.

”Haluan kiittää kaikkia Valli jäsenet varsinkin Mari, hän auttaa minua olemaan kuka olen tänään.”

Kaiken kaikkiaan koettiin, että Trainee-ohjelma oli antanut tietoa, toivoa, hyötyä ja paljon positiivista kokemusta.

Uudenmaan ELY-keskuksen tuella toteutettava Vanhustyön Trainee ohjelma nuorille näyttäytyy näiden tulosten pohjalta varsin toimivana mallina. Noin kolme kuukautta ohjelman päättymisen jälkeen yli puolet nuorista oli töissä tai opiskelemassa, ja heidän oman kokemuksensa mukaan ohjelmaan osallistuminen oli vaikuttanut työ- tai opiskelupaikan saamiseen. Myös ohjelman sisältöön ja toteutustapaan oltiin tyytyväisiä. Haasteitakin on, mutta tältä pohjalta malli vaikuttaa sellaiselta, jota kannattaa Paikka auki -rahoituksella kehittää edelleen.

Vastaava kysely on postitettu myös Tampereen Koivupirtissä toteutettujen Trainee-ohjelmien osallistujille. Pääkaupunkiseudulta palautetta kerätään myös ohjelmaan osallistuvilta vanhustyön työnantajilta.

* 11.6.2014 saadun tiedon mukaan yksi näistä kolmesta on saanut opiskelupaikan ja aloittaa laitoshuoltajan opinnot elokuussa.

Geronomiopiskelijat Heidi ja Opri selvittävät, mistä on hyvä vanhustyöntekijä tehty

Mari: Ketäs te nyt sitten olette?

Heidi ja Opri: No me olemme Heidi Oilimo ja Opri Pulliainen, aikuisopiskelijoita Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Meillä molemmilla on pitkä kokemus vanhustyöstä ja myös aiempi hoitoalan koulutus, Heidi on sairaanhoitaja ja Opri lähihoitaja. Kolme vuotta sitten rakkaudesta vanhuksiin ja halusta kehittää heille parempia palveluita aloitimme geronomiopinnot, jotka nyt ovat loppusuoralla.

Mari: Millaisiin tehtäviin valmistaa geronomitutkinto?

Heidi ja Opri:  Geronomi (AMK) on sosiaali- ja terveysalan 3,5-vuotinen tutkinto. Sen tehtävänä on kouluttaa kokonaisvaltaisen vanhustyön osaajia, ikääntymisen asiantuntijoita, jotka tukevat hyvää ja osallistuvaa vanhenemista. Asiantuntijuus rakentuu monitieteisestä gerontologisesta tiedosta, palvelujärjestelmäosaamisesta sekä kehittämisen ja johtamisen työkaluista. Geronomi voi toimia kaikissa vanhuspalveluita tuottavissa ja kehittävissa organisaatioissa ja toimintaympäristöissä. Geronomi voi työskennellä esimerkiksi palveluneuvojana, muistikoordinaattorina, vanhustyön yksikön esimiehenä vai vaikka vanhustyön kehittäjänä järjestöissä.

Mari: Valliin otitte yhteyttä tutkimushankeasiassa, mitä tutkitte ja miksi?

Heidi ja Opri: Teemme opinnäytetyötä, jonka aiheena on vanhustyötä tekevä henkilöstö rekrytointiprosessin näkökulmasta. Haluamme työssämme selvittää, millainen on hyvä vanhustyöntekijä – ja voiko sellaista ylipäätään määrittää – ja minkälaista osaamista tämän päivän vanhustyöntekijältä vaaditaan. Laatu kiinnostaa meitä. Hyvän laadun kokemukseen liittyy paitsi henkilökunnan ammattitaito myös kohtaaminen ja vuorovaikutus. Pienetkin arkiset asiat voi tehdä niin, että vanhus kokee olevansa arvokas ja merkittävä, ja siksi sillä on paljon merkitystä, millaisia ovat vanhustyöhön valittavien henkilöiden arvot, asenteet, käyttäytyminen ja persoonalliset ominaisuudet.

Valliin otimme yhteyttä, koska tiesimme Vallin olevan aktiivinen vanhustyön kehittäjä, ja käytännössä yhteistyö Vallin kanssa helpotti meitä löytämään haastateltavia tutkimukseemme.

Mari: Minua kiinnostaa nyt tietysti eniten, että nousiko haastatteluissa esiin mitään erityistä nuorten työllistämisen näkökulmasta.

Heidi ja Opri: Paljonkin. Esimiehet ovat huolissaan vanhusalan tulevaisuuden näkymistä ja työvoiman saannista, ja ala kaipaa kipeästi nuoria tekijöitä. Vanhustyö ei tänä päivänä ole vetovoimainen ala, eivätkä nuoret juuri hakeudu sinne. Työharjoittelujaksot ovat kuitenkin työnantajille loistava tilaisuus markkinoida itseään ja vanhusalaa, ja siksi opiskelijoiden ohjaukseen kannattaa panostaa. Hyvistä opiskelijoista tuleekin usein kysyttyjä keikkalaisia ja myöhemmin myös vakituisia työntekijöitä.

Nuorilla on erilainen suhtautuminen työhön kuin vanhemmilla sukupolvilla. Nuoret eivät tavoittele pitkää uraa yhdellä työnantajalla vaan haluavat vaihtelua. He arvostavat vapaa-aikaa ja harrastuksia ja asettavat ne jopa työn ja rahan edelle. Työnantajien pitää keksiä entistä luovempia tapoja houkutella nuoria töihin ja saada heidät pysymään talossa. Työnantajat voisivat kehittää esimerkiksi uudenlaisia, yksilöllisesti joustavia tapoja työsuhteen ja työajan järjestämiseen.

Myös sosiaalisen median käyttöä työnantajan tunnettavuuden ja rekrytoinnin kanavana kannattaisi ehdottomasti lisätä. Vanhustyön imagoa on pyrittävä kaikin tavoin parantamaan ja saatava niin nuoret kuin vanhemmatkin ihmiset ymmärtämään miten hienoa, monipuolista, luovaa ja vaihtelevaa vanhusten kanssa työskenteleminen voi olla!

Mari: Milloin tutkimuksestanne kuullaan seuraavan kerran?

Heidi ja Opri: Opinnäytetyömme julkaistaan 18.marraskuuta 2014, ja sen jälkeen se on luettavissa opinnäytetöiden verkkotietokannassa Theseuksessa. Kerromme työstä ja johtopäätöksistämme mielellämme muissakin yhteyksissä, yhteystietomme saa Vallista!

Mari: Kiitos!

Heidi Oilimo


Heidi Oilimo

Opri Pulliainen

Opri Pulliainen