Lisää nuoria vanhusten naapureiksi

 

Vanhusten kokema yksinäisyys on varmasti monelle tuttu ilmiö. Palvelutaloissa hoitajien aika ei usein riitä arkisempaan ajanviettoon asukkaiden kanssa. Eivätkä hoitajat voikaan henkilökuntana täysin täyttää sosiaalisten kontaktien tarvetta. Toinen etenkin pääkaupunkiseutua piinaava ongelma on nuorten vaikea asumistilanne. Asuntoja on liian vähän ja ne ovat hinnaltaan omaa itsenäistä elämäänsä aloittelevien nuorten ulottumattomissa. Näihin molempiin ongelmiin Oman muotoinen koti -hanke on etsinyt ratkaisua.

Oman muotoinen koti sai alkunsa syksyllä 2014 järjestetyssä kumppanuustapaamisessa, jossa päädyttiin siihen, että nuorten vaikea asumistilanne vaatii kipeästi uusia ratkaisuja. Hankkeen kotipaikaksi määrittyi Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, jonka kanssa asumiskokeiluja alkoivat suunnitella Nuorisoasuntoliitto, Y-Säätiö sekä Toimiva kaupunki -projekti.

Toimintaamme on alusta lähtien ohjannut muotoilun ja käyttäjälähtöisyyden ideologia: asukkaat ovat mukana suunnittelussa alusta lähtien. Hanke on toteuttanut jo useamman asumiskokeilun, mutta suurinta kiinnostusta on herättänyt nimenomaan vanhusten ja nuorten yhteisasuminen. Se on innoittanut myös muita tahoja ympäri Suomen kokeilemaan samaa. Helsingin Laajasalossa sijaitsevaan palvelutalo Rudolfiin muutti tammikuussa 2016 kolme 18-23 -vuotiasta nuorta omiin yksiöihinsä. Osana vuokrasopimusta nuoret sitoutuvat viettämään aikaa Rudolfin senioriasukkaiden kanssa 35 tuntia viikossa. Yhtenä tärkeimpänä perusteena asukasvalinnoille oli se, etteivät nuoret opiskele tai työskentele sosiaalija terveysalalla. Yhteisasumisen tavoitteena on luoda arkisia, ei-hoidollisia kontakteja ja naapuruuksia. Myös nuorten harrastuneisuutta ja kiinnostusten kohteita kartoitettiin hakuvaiheessa, jotta mahdollisimman monipuolinen porukka saadaan kasaan.

rudolf videokuva1.png

Oman muotoisen kodin toimijat, Rudolfin henkilökunta sekä talon vanhat ja uudet asukkaat suunnittelivat tulevaa yhteisasumista palaverien ja työpajojen merkeissä. Nyt, kun asumista on takana vajaa vuosi, on nuorten, vanhusten ja henkilökunnan kokemuksia kartoitettu ja tulosten perusteella asumismallin kehittämistä jatkettu. Hyötyjen kiistattomuus on käynyt selväksi ja kaikki osapuolet haluavat ehdottomasti jatkaa yhteisasumista. Nuoret ovat oppineet vanhuksilta kiireettömyyttä ja vanhusten virkeys on lisääntynyt. Eri-ikäiset asukkaat ovat löytäneet asioita, jotka kiinnostavat molempia osapuolia. Henkilökunta puolestaan on kokenut, että palvelutalon imago ja mielikuvat vanhustenhoitoalasta ovat kohentuneet ja esimerkiksi rekrytoinnit sitä kautta helpottuneet.

Vaikka malli on jo levinnyt Rudolfin ulkopuolellekin, olisi hienoa saada mukaan vielä lisää yhteistyökumppaneita. Nuorten asunnottomuus ja haastava asuntotilanne vaivaavat yhä etenkin Helsinkiä. Tähänastiset kokemukset myös osoittavat, että nuorten läsnäolo lisää vanhusten kokemusta normaalista elämästä. Nuorten asuttaminen taloon on myös oiva tapa saada mahdolliset tyhjät tilat käyttöön. Jos olet kiinnostunut yhteisasumisen kokeilemisesta, ota yhteyttä – kerromme mielellämme lisää!

Kirjoittaja: Martta Pirttioja

Yhteystiedot: Projektipäällikkö Miki Mielonen, miki.mielonen@hel.fi

Ritva-Liisa, Rudolfin asukas: “Sain kerran sellaisen mielikuvan, että mä olen vähän niinku kuu ja mä kaipaan aurinkoa, jotta mä voisin loistaa. Ja nyt mä tavallaan niinku odotan näistä nuorista sitä, että ne olis se aurinko mulle.”

Hankkeen kotisivut täällä

Video täällä 

Facebook -sivut täällä

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s