Arvoja ja asenteita – osaamista mentorointiin

Nyt sitä saa! Vanhustyön Traineen mentorointiopas on julkaistu. Malli on tehty erityisesti vanhustyön tarpeisiin, joissa korostuu vanhuksen ja hänen elämänkokemuksensa arvostaminen, hiljaisen tiedon välittäminen vanhuspalvelun asukkaista ja vanhustyössä esiin nousevat ohjaamisen haasteet, mutta uskoisin siitä olevan iloa muillakin toimialoilla. Tulosta tai tilaa omasi täältä:

http://www.valli.fi/ajankohtaista/uutiset/mentorointiopas-tarjoaa-osaamista-nuorten-ohjaamiseen-vanhustyossa/

Mainokset

Mentorointia kesätyöntekijöille

Miten saisimme nuoret kiinnostumaan vanhustyöstä? Siitähän koko Vanhustyön Trainee -hanke aikoinaan lähti liikkeelle. Työvoimapula ei ole helpottamassa, päinvastoin. Nämä nuoret, jotka nyt ovat tutustumassa vanhustyöhön tai ottavat ensiaskeleitaan kesätyöntekijöinä, ovat työntekijöiden tulevia kollegoita. (Unohtamatta, että meille allekirjoittaneen ikäisille keskiäkäisille he ovat myös mahdollisia tulevia hoitajiamme!)  Se, jos mikä, muistuttaa siitä kuinka tärkeää on löytää vanhustyöhön tekijöitä, jotka tekevät työtä suurella sydämellä ja oikealla arvopohjalla.

Nuoren työkokeilijan tai kesätyöntekijän mentorointi eli ohjaus on vastuullinen tehtävä. Mentori ei ole vain työhön perehdyttäjä vaan myös esikuva. Mentori välittää nuorelle sekä vanhustyön arvot että oman työyhteisön käytännöt ja tavan tehdä työtä. Mentori antaa mallin, millä asenteella ja mielellä meillä hommat hoidetaan.

Hyvä mentori välittää nuorelle positiivisen (mutta realistisen) kuvan vanhustyöstä. Työ ei ole päivittäistä ruusuilla tanssimista, mutta onnistumisista saa ja pitää iloita. Kukaan ei työskentele tyhjiössä ja siksi on tärkeää pitää kiinni sovituista asioista ja ottaa vastuuta. Mentori ei ole ystävä eikä terapeutti, mutta ensimmäisiä työelämäaskeleitaan ottavalle nuorelle hän on kuitenkin se aikuinen, jolle uskaltaa näyttää myös epävarmuutensa ja huolensa.

Mentori ei kuitenkaan pelkästään perehdytä nuorta työhön vaan myös ”työyhteisöä nuoreen”. Työyhteisöjen suhtautuminen nuoriin työkokeilijoihin ja kesätyöntekijöihin vaihtelee. Jotkut näkevät heidät ilona ja voimavarana ja ymmärtävät, kuinka tärkeää on saada alalle nuoria työntekijöitä. Nuoret nähdään tulevina kollegoina ja heidät otetaan innolla vastaan. Kaikissa työyhteisöissä tähän ei valitettavasti pystytä. Vaikka ymmärretään kuinka tärkeää on saada nuoria alalle, niin työn paineet, muutokset työyhteisössä, epävarmuus tulevasta ja huonot henkilösuhteet vievät niin paljon voimia, ettei niitä tunnu riittävän jälleen uusien nuorten perehdyttämiseen. Mentorin vastuu siinä, että nuori ei kuormittaisi työyhteisöä vaan olisi auttava käsipari, on tärkeä.

Vanhustyön Trainee -hanke tarjoaa mentorointiohjelmaa mentorien osaamisen kehittämiseksi. Mentoriksi nimetyt työntekijät saavat yhden aamu- tai iltapäivän mittaisen koulutuksen tehtävään ja sen jälkeen henkilökohtaisen tuen mentorointiprosessin ajan. Ohjelmasta saa lisätietoa allekirjoittaneelta.

Lisäksi kesätyöhön tai kesällä työkokeiluun tulevia nuoria ajatellen on mahdollista osallistua myös vain 3,5 tuntia kestävään mentorikoulutukseen. Koulutuksia järjestetään osana Vanhustyön Trainee -hanketta, joten ne ovat maksuttomia. Koulutuksen voi hankkia kesämentoriksi nimetyille työntekijöille tai koko työyksikölle nuorten työntekijöiden vastaanottoa tukemaan. Touko-kesäkuulla on vielä vapaita ajankohtia, sen jälkeen mentoriohjelma jatkuu vasta elokuussa, eli jos mentorikoulutus kiinnostaa niin kannattaa olla pikaisesti yhteydessä!

Mari Huusko
p. 050 374 8001
etunimi.sukunimi@valli.fi

Mentorit koulutuksessa

Uusia Trainee-mentoreita saapui jälleen Valliin kuulemaan lisää mentoroinnista Vanhustyön Trainee -ohjelmassa. Olipa mukana yksi jo aiemmin koulutukseen osallistunutkin, joka toi mukanaan myös työkaverinsa.

Iltapäivän koulutusohjelman sekoitti seinän takana jyrinänsä aloittanut järeä iskuporakone, joten mentorit ja ELY-Trainee -ohjelmaan parhaillaan osallistuvat nuoret joutuivat heti tilaisuuden alussa ihan ”kylmiltään” tutustumaan toisiinsa pienten ryhmäkeskustelujen merkeissä. Nuoret ja mentorit pohtivat yhdessä mitä tehdä ja kuinka toimia, jos esimerkiksi nuoren ja mentorin ”kemiat” eivät kohtaa, yhteistä kieltä ei löydy tai motivaatio yhdessä työskentelyyn loppuu kesken kaiken. Myös eettiset  ja työkokeilukäytäntöihin liittyvät kysymykset mietityttivät nuoria.

Mappe, Ilhaam ja Nea

Mentori-Mappe, Ilhaam ja Nea ryhmätyön äärellä

Iskuporan hiljettyä iltapäivän aikana kuultiin mm. miten mentori voi tarjota nuorelle avainhetkiä, mitä mentorin tarvitsee tai ei tarvitse osata tai tietää ja osata eri kulttuuritaustasta tulevaa nuorta ohjatessaan ja mitä mentorointi voi tarjota mentorille itselleen.

Nuoret kuuntelevat kiinnostuneina, kun mentorit kertovat omista ensimmäisistä työelämäkokemuksistaan

Nuoret kuuntelevat kiinnostuneina, kun mentorit kertovat omista ensimmäisistä työelämäkokemuksistaan

Välillä ehdittiin myös nauttia pientä välipalaa

Välillä ehdittiin myös nauttia pientä välipalaa

Lopuksi mentoreille kerrottin vielä Vallin Vanhustyön Trainee -ohjelmista ja siitä, kuinka ne tukevat työnantajia ja mentoreita uusien vanhustyön ammattilaisten työelämän ensiaskeleilla.

Kiitos nuorille ja mentoreille, jotka olivat mukana!

Mukaan Vallin vanhustyömentori -ohjelmaan

Vanhustyömentori-ohjelma tarjoaa tietoa ja taitoa nuoren työkokeilijan tai työntekijän ohjaamiseen työyhteisössä. Tavoitteena on helpottaa vanhustyön työyhteisön ohjauskuormitusta ja antaa nuorelle hyvä alku työelämään. Ohjelma on suunnattu ensisijaisesti Vallin jäsenjärjestöille, mutta myös muut nuorten työllistämisestä kiinnostuneet vanhustyöjärjestöt voivat hakea mukaan.

Ohjelma koostuu mentorikoulutuksesta, mentorisparrauksesta ja mentoreille järjestettävästä päätöstilaisuudesta. Työyhteisö voi nimetä ohjelmaan yhden tai useampia työntekijöitä.

Ohjelmaan osallistuminen edellyttää, että

– ohjelmaan nimetty työntekijä osallistuu helmi-huhtikuun 2015 aikana järjestettävään mentorikoulutukseen (1/2 pv)
– työyhteisö ottaa vuoden aikana yhden tai useamman nuoren (alle 29-v) vähintään kuusi viikkoa, korkeintaan kuusi kuukautta kestävään työkokeiluun, jonka aikana mentoriosaamista kehitetään
– mentorityöntekijä sitoutuu mentorisparraukseen eli yhteistyöhön hankkeen suunnittelijan kanssa.

Mentoriohjelmaan osallistuminen tarjoaa

– käytännön työkaluja työkokeilujakson haasteellisten tilanteiden ratkaisemiseen
– ohjausosaamista, joka on sovellettavissa myös uuden työntekijän tai opiskelijan perehdyttämiseen (huom. mentorointi ei vastaa ammatillisen opiskelijan ohjausta ja arviointia!)
– ohjaamisesta innostuneille työntekijöille tilaisuuden kehittää työyhteisötaitojaan.

Ohjelmaan osallistuvat mentorit saavat osallistumisestaan todistuksen ja vuoden päätteeksi heille järjestetään yhteinen päättäjäistilaisuus.

Ohjelmaan osallistuminen on maksutonta. Lisätietoja: Mari Huusko, mari.huusko@valli.fi, p. 050 374 8001

Lue myös: ”Saisinpa pian mentoroitavan!” ja Mentorikoulutuksen ohjelma syksy 2014

Vieraana Duunimentori-hanke

Videoissa kerrottiin muun muassa kesätöistä

Duunimentori –Asenteesta rekrytointiin

Duunimentori-hanke on yksi 12 hankkeesta, jotka toimivat Paikka auki –avustusohjelmassa. Avustusohjelmassa on mukana eri järjestöjä, jotka tukevat nuorten työllistymistä hankkeillaan, mutta Paikka auki –ohjelma tarjoaa järjestöille myös mahdollisuuden palkata nuori vuodeksi järjestöihin töihin. Hanke toimii vuosina 2014-2016 ja se on valtakunnallinen. Duunimentorin tarkoituksena on löytää nuorille uusia työmahdollisuuksia järjestökentältä sekä kouluttaa työnhakijoita käyttämään somea työnhaussa.

Monissa järjestöissä on halua saada työntekijä auttamaan omassa toiminnassa, mutta he tarvitsevat tukea nuoren hakemiseen tai työnantajana toimimiseen. Duunimentori kehittää mallin, jossa järjestöjä neuvotaan aina hakuvaiheesta siihen, että nuori on jo töissä järjestössä. Neuvontaa tehdään eri puolilla Suomea aina tarpeen mukaan.

Työnhakijoiden kannattaa vierailla hankkeen verkkosivuilla osoitteessa http://www.duunimentori.fi. Verkkosivustolta löytyy The Työnhakupeli, jossa TE-toimiston palvelut tulevat tutummiksi. Duunimentori-hanke on myös tuottanut videoita, jotka kertovat erilaisista valinnoista työelämässä. Videoilla esiintyvät henkilöt kertovat omasta elämästään ja kokemuksistaan. Sivuston kautta pääsee myös lukemaan hankkeen blogia, jossa kerrotaan ajankohtaisista työllisyyteen liittyvistä jutuista.
Hanke järjestää myös koulutuksia työnhakijoille ja työhönvalmentajille eri puolilla Suomea. Koulutuksissa tutustutaan muun muassa erilaisiin sosiaalisen median sovelluksiin, joita voidaan käyttää myös työnhaussa. Kevätpuolella koulutuksia tullaan järjestämään ainakin Helsingissä 20.1. sekä Lappeenrannassa 15.4. Koulutukset ovat maksuttomia työnhakijoille. Helsingin koulutukseen on jo ilmoittautuminen käynnissä. Jos yhden päivän koulutus kiinnostaa, lisätietoa löytyy osoitteesta http://www.duunimentori.fi/ajankohtaista/potkua-n%C3%A4kymiseen-koulutus.

Yrittäjyysvideota kuvataan

Teksti: Jaana Halin & Kaisa Karvonen
Kuvat: Kaisa Karvonen

Nuorten näkemyksiä Trainee-ohjelman kehittämiseksi

Keräsin tänä syksynä Vallin Trainee-ohjelmaan osallistuvilta nuorilta mielipiteitä ja kokemuksia ohjelman kehittämiseksi edelleen. Ohjelmaan osallistuu parhaillaan 12 nuorta, joista seitsemän oli mukana toiminnallisessa kehittämisaamupäivässä. Runsaasta ja antoisasta keskustelusta kirjasin jaettavaksi mm. seuraavat tärkeät huomiot:

”Pitää ensin nähdä se työ ja sitten vasta päättää”

Jotta vanhustyötä osattaisiin jatkossa markkinoida nuorille entistä paremmin, on tärkeää tietää, millainen mielikuva nuorilla on vanhustyöstä, mihin mielikuva perustuu ja miten sitä voidaan kehittää positiivisempaan suuntaan. Kehittämisaamupäivään osallistuneiden nuorten mukaan ensimmäinen mielikuva vanhustyöstä liittyy yleensä sen raskauteen. Toinen huomio liittyi alan naisvaltaisuuteen. Mielikuva naisista hoitavana ja hoivaavana sukupuolena elää edelleen, vaikka työhön tutustumispaikoilla miehiä jonkin verran nähdäänkin, ja syksyn ryhmässä heitä on jo joka kolmas. Media voisi omalta osaltaan auttaa positiivisemman mielikuvan luomisessa kertomalla paikoista, missä tehdään hyvää vanhustyötä nykyisen negatiivisiin puoliin liittyvän uutisoinnin sijaan.

Rafin Silta tulevaisuuteen

Rafin Silta tulevaisuuteen

”Jännää olla vanhusten kanssa, isovanhempien kanssa ei ole samanlaista”

Suurin osa nuorista tulee Trainee-ohjelmaan ilman aikaisempaa kokemusta vanhustyöstä. Osalla omat isovanhemmat ovat herättäneet kiinnostuksen vanhustyötä kohtaan, mutta varsinaiseen työhön he tutustuvat vasta Trainee-ohjelman aikana. Nuoret osallistuvat palvelutaloissa ja ryhmäkodeissa erilaisiin tehtäviin jo ensimmäisen jakson aikana; tutuiksi olivat tulleet ainakin ulkoilutoiminta, ruokailussa avustaminen, seuranpito ja päivätoimintaan osallistuminen. Kehittämisaamupäivään osallistuneista nuorista yhtä lukuun ottamatta kaikilla kiinnostus vanhustyön ammatteihin oli ohjelman myötä lisääntynyt ja haku ammatillisiin opintoihin oli jo vireillä. Yhdelle nuorelle kokemus oli varmistanut sen, ettei tämä olekaan hänelle oikea ammattivaihtoehto, mutta tulevaisuudessa hän mahdollisesti haluaa tehdä vapaaehtoistyötä vanhusten parissa.

”Tietty herkkyys, ei saa olla kova ihminen”

Kysyttäessä, millaiselle nuorelle esimerkiksi opinto-ohjaajien kannattaisi suositella yhtenä vaihtoehtona vanhustyötä, erityisen sopivaksi nähtiin nuori, joka välittää muiden hyvinvoinnista ja on sosiaalinen. Hyvä huumorintaju ja pitkä pinna ovat tarpeen, liian vähästä ei pidä loukkaantua tai hermostua. Myös herkkyyttä tarvitaan. Vastaavasti vanhustyö ei ole oikea vaihtoehto sellaiselle nuorelle, joka on uusavuton tai helposti riitaantuva. Ehdottoman esteen muodostaa myös päihdeongelma.

”Hitaammin oppiminen tulee ottaa huomioon”

Pohdittaessa, kuinka tukea niitä nuoria, joilla on kova motivaatio ja oikea asenne vanhustyöhön, mutta oppiminen on vaikeaa erilaisten oppimishäiriöiden takia, nuoret kannustivat tarjoamaan mahdollisimman paljon tekemällä oppimista. Oppimisen hitaus muihin verrattuna tulee tällaisissa ohjelmissa ottaa huomioon, ja ohjaajien kannattaa rohkaista nuoria kertomaan kahden kesken oppimiseen liittyvistä vaikeuksistaan.

”Kaikki sotkee meidät opiskelijoihin”

Toisen jakson, eli palvelutaloissa tai ryhmäkodeissa tapahtuvan työkokeilun alkaessa, työnantajien ja työkavereiden on tärkeää muistaa, että Trainee-nuoret eivät ole alan ammatillisia opiskelijoita. Tämä väärinkäsitys on ollut yleinen nuorten käydessä tutustumassa tulevaan työkokeilupaikkaan. Nuoret toivoivatkin, että kaikki mentorit pääsisivät osallistumaan mentorikoulutukseen, koska ”siihen osallistuneet tajuaa selvästi paremmin sen jutun”.

”Riippuu ihmisestä, toisille hirmu tärkeää”

Trainee-ohjelman sisällöistä mikään ei nuorten mielestä ollut tarpeetonta. Vaikka osalla oli esimerkiksi omat työnhakutaidot kunnossa aikaisempien opintojen tai kurssien jälkeen, nuoret ymmärsivät, että niitäkin tarvitaan. Samoin työelämätaitojen harjoittelua käytännössä. Vaikka itselle oli selvää, kuinka työpaikalla käyttäydytään ja millaisia pelisääntöjä siellä noudatetaan, ymmärrettiin ettei kaikilla ole siihen vielä kokemusta ja osaamista. Muita oivalluksia olivat olleet mm. se, että muitakin vanhustyön ammatteja on olemassa kuin lähihoitaja.

Ohjelman toteuttamismuodoista selkeästi tärkeimmiksi nousivat käytännön työn tekeminen palvelutaloissa sekä henkilökohtainen tai pienryhmissä toteutettu ohjaus.
Ohjausta tarvitaan ja siihen pitää resursoida; nekin nuoret, jotka eivät pitäneet ohjausta omassa elämäntilanteessaan erityisen tärkeänä, kokivat että jollekin toiselle se voi olla hirmu tärkeää.

Suurkiitos Vanhustyön Trainee -nuorille tästä arvokkaasta palautteesta. Tämän pohjalta on hyvä jatkaa mallin kehittämistä edelleen.

”Saisinpa pian mentoroitavan!”

Mentorikoulutus 160914

Reeta Ahlqvist ja Sara Taskila Oulun Seudun Mäntykodista tulivat mentorikoulutukseen esimiehensä ehdotuksesta. Nuorilla lähihoitajilla oli kokemusta opiskelijaharjoittelijoiden ohjaamisesta, mutta mentorointi oli heille uusi ajatus. Iltapäivän aikana saatu tieto ja osaaminen lisäsi oululaisten kiinnostusta nuoren mentorointiin siinä määrin, että toiveissa oli saada mahdollisimman pian nuoria työkokeilijoita omaan työyhteisöön.

Reetan ja Saran lisäksi myös kuusi muuta Vallin jäsenjärjestöissä nuorten työllistämishankkeisiin osallistuvaa tai tulevaisuudessa nuorten mentoroinnista kiinnostunutta vanhustyön ammattilaista osallistui syksyn mentorikoulutukseen. Iltapäivään osallistuivat myös Vanhustyön Trainee -työllistämisohjelmaan parhaillaan osallistuvat nuoret.

Koulutuksen aikana käytiin läpi mentoroinnin perusasioita, kuten mistä mentoroinnissa on kyse. ”Tämähän on ihan eri asia kuin opiskelijoiden ohjaaminen”, totesi helsinkiläinen lähihoitaja Sari Tiirikainen Hanna-kodista.

Keskustelu virtasi tieto-osuuksien välissä, kun innokkaat nykyiset ja tulevat mentorit jakoivat kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Keskusteltaessa mentorin roolista ja tärkeydestä myös työyhteisön hiljaisen tiedon jakajana muistutti projektikoordinaattori Helena Norokallio Turun Lähimmäispalveluyhdistyksestä, että ”Hiljaisen tiedon jakamatta jättäminen on vallankäyttöä”.

Trainee-nuoret olivat keränneet koulutusta varten listan odotuksistaan ja asioista, jotka tulevalla työkokeilujaksolla jännittivät. Tulevalta mentorilta toivottiin ymmärrystä, selkeitä ohjeita ja mahdollisuutta päästä kokeilemaan monipuolisesti erilaisia palvelutalon tehtäviä. Etukäteen nuoria jännittää, että vaatimukset ovat liian korkeita ja annetaan tehtäviä, joihin omat kyvyt eivät riitä. Myös työkavereiden ja asukkaiden vastaanotto mietityttää. Omiksi kehittymistoiveikseen nuoret olivat listanneet mm. halun kartuttaa lisää itsevarmuutta, sosiaalisia taitoja, oma-aloitteisuutta ja täsmällisyyttä.
Tuli mieleen, että amiksen ohjaajien tulis käydä tällanen koulutus. Musta tuntu, että nää oli miettiny tosi paljon”, pohti yksi nuorista jälkeen päin.

Koulutusmateriaali tulee kuluvan vuoden aikana sähköisesti kaikkien Vallin jäsenjärjestöjen saataville. Seuraava mentorikoulutus järjestetään kevättalvella 2015, koulutuspaikka on vielä avoin.