Mentorikoulutuksen ohjelma

Mentorikoulutus 16.9.2014

Klo 12:00–16:00

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto (Valli ry), Hämeentie 58–60 A 52, 00500 Helsinki

 

Iltapäivän ohjelma

TUTUSTUMINEN JA ORIENTAATIO

12:00 Avaussanat. Virpi Dufva, toiminnanjohtaja.

Tutustuminen: kokemus, vahvuudet, osaamistarpeet

 

JOHDATUS AIHEESEEN

Mentorointi – mistä on kysymys?

 

ENNAKKOTEHTÄVÄN PURKU

Minä mentorina: arvot ja esikuvat.

Työyhteisömme perehdyttäjänä: Miten osoitamme uuden työntekijän tervetulleeksi

 

13:45 Kahvitarjoilu

 

MENTOROINTITIETOA JA -TAITOA

Mitä mentorilta vaaditaan?

Mitä mentorointi tarjoaa?

Mentori ja hiljainen tieto

Mentorointi Vanhustyön Trainee ohjelmassa / nuoren mentoroinnin erityiskysymyksiä

Mentorina monikulttuurisessa työyhteisössä

 

VANHUSTYÖN TRAINEE JA MENTOROINTI

Trainee-ohjelma mentorin tukena

MUKAAN VIEMISIKSI

Mentorin matkalaukku: Mitä otan päivästä mukaani

15:45 Päätössanat

 

Kouluttaja Mari Huusko, YTM, työnohjaaja, yrittäjämentori. Valli ry.

 

 

Mentorikoulutusta Vallissa

Vallissa järjestetään tiistaina 16.9.2014 klo 12-16 uusien mentorien koulutusiltapäivä. Tilaisuus on suunnattu ensisijaisesti Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamassa projektissa mentoreina toimiville sekä Paikka auki-ohjelmarahoitusta ensi vuodelle hakeneille jäsenjärjestöille. Tervetulleita ovat kuitenkin kaikki Vallin jäsenjärjestöissä nuorten ohjaamisen parissa toimivat. Mukaan mahtuu 15 osallistujaa.

Koulutus on maksuton ja toteutetaan osana Ray:n tukemaa Vanhustyön Trainee -kehittämishanketta.

Mentorointi Vanhustyön Trainee (ELY) -ohjelmassa

Vanhustyön Trainee -ohjelmaan kuuluu perehdytysjakson jälkeen kahdeksan viikkoa kestävä työkokeilu Vallin jäsenjärjestöjen ylläpitämissä palvelutahoissa. Jokaiselle nuorelle määritellään työkokeilusopimuksessa tehtävät, joita hän jakson aikana suorittaa. Apuna ja tukena nuorella on työyhteisön nimeämä mentori eli kokenut työntekijä.

Mentorin merkitys nuoren työkokeilun onnistumiselle on merkittävä. Toisin kuin oppilaitoksista tulevien harjoittelijoiden kohdalla, mentorin tehtäviin ei kuulu niinkään opettamista ja arviointia kuin opastamista käytännön töihin ja työyhteisön tapoihin. Mentori on nuorelle esikuva, aikuinen, jolla on arvostava asenne vanhuksiin ja vanhustyöhön. Hän on innostunut työstään ja haluaa levittää innostustaan myös muille.

Mentori-sanan alkuperä juontaa Kreikan mytologiaan; Odysseus pyysi ennen sotaan lähtöään ystäväänsä Mentoria kasvattamaan poikaansa poissaolonsa ajan. Myös Vanhustyön Traineessa voidaan puhua mentorista kasvattajana, mentori perehdyttää nuoren työelämän pelisääntöihin käytännössä, tutustuttaa työyhteisön jäseniin ja palvelutalon asukkaisiin. Samalla mentori auttaa työkokeilijaa selviytymään hänelle sovituista tehtävistä joko ohjaamalla häntä itse tai varmistamalla, että aina on paikalla joku, joka näyttää, neuvoo ja vastaa mahdollisiin kysymyksiin.

Mentoroinnin periaatteisiin kuuluu, että se on vapaaehtoista, palkatonta, avointa ja perustuu molemminpuoliseen luottamukseen ja sitoumukseen. Mentorilta ei edellytetä muita erityistaitoja kuin taitoa kohdata nuori, sitoutua yhteistyöhön hänen kanssaan ja olla hänen luottamuksensa arvoinen. Mentori osaa myös vetää rajat: hän on nuoren ohjaaja ja tukija vain työyhteisön sisällä. Vaikka mentori ja nuori yhdessä työskentelyn myötä ystävystyvät, mentori ei ole nuoren kaveri tai holhooja.

Mentorin tehtävä on antoisa. Mentorina työntekijä saa erinomaisen mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan omaa työtään ja nähdä se uusin silmin. Mentori saa näkökulman nuorten ajatusmaailmaan, ja hyvä mentori jää nuoren mieleen esikuvaksi, jonka hän muistaa vielä vuosien päästä.

Innostu innostamaan nuorta vanhustyön ammattiin ja liity mukaan kehittämään työyhteisönne ohjausosaamista!

Koulutukseen ilmoittautumiset ja tiedustelut:
Mari Huusko
p. 050 374 8001
mari.huusko@valli.fi

Aktivointia vai passaamista?

Helteisen kesän tunnelmissa tekee mieleni heittää ilmaan kuuma peruna ja kysyä: Kuinka paljon me aikuiset; projektityöntekijät, työnantajat, ohjaajat, viranomaiset ym. omilla toimillamme mahdollistamme nuorten uusavuttomuuden kehittymistä?

Aihe on pyörinyt mielessäni viimeiset puoli vuotta, siitä saakka kun luin Aamulehden mielipidekirjoituksen Entä jos mikään ei kiinnosta nuorta? Erityisesti olen maistellut sanaa curling-viranomaiset, jonka yksi ensimmäisistä kommentoijista heittää ilmoille:

”Kun selviää curling vanhemmista tulee curling viranomaiset, jotka pitävät huolta että nuori osaa hakea kaikki tuet ja sitä sun tätä.”

Tällä viikolla asia aktivoitui keskustellessani erään nuoria rekrytoivan henkilön kanssa. Hän kertoi esimerkiksi sellaisesta yleistyneestä tavasta, että kun nuoren kanssa sovitaan puhelimessa haastatteluajankohta, nuori pyytää lähettämään sen vielä tekstiviestillä. Pieni asia sinänsä, mutta samanlaisia kokemuksia jaettiin mm. eräässä alkuvuoden seminaarissa. Siellä keskustelua herätti esimerkiksi se, että kouluista kuskataan nuoria työssäoppimispaikoille, jotta he ylipäänsä tulisivat paikalle. Heräsi kysymyksiä, ovatko nuoret ylipäätään valmiita työelämään tullessaan työharjoitteluun.

Vanhustyön Trainee (ELY) -ohjelmaan kuuluva kahdeksan viikon mittainen perehdytysjakso pyrkii vastaamaan juuri näihin haasteisiin, tarjoamaan nuorelle realistisen näkemyksen työelämän vaatimuksista ja käytännöistä. Sen kehittämiseksi, ja koska ohjausosaaminen ja sen kehittäminen on muutenkin sydäntäni lähellä, kuulisin mielelläni muiden nuorten kanssa työskentelevien (ja nuorten itsensä!) mielipiteitä ja kokemuksia aiheesta. Miten tukea nuorta eteenpäin löytäen hänen omat voimavaransa sen sijaan, että tekee asiat hänen puolestaan?